"Voi, hyvä herra, pää on hyvin kallisarvoinen kappale."
"Ei sinun pääsi."
"Kuinka? Eikö minun?"
"Ei ainakaan tällä hetkellä."
"Mitä tarkoitatte?"
"Tarkoitan, ettei sinun pääsi ole äyrinkään arvoinen, sillä jos minä esimerkiksi olisin yhteishyvänvaliokunnan asiamies, pääsisit sinä huomenna giljotiinille."
Ovenvartija kääntyi niin rajusti, että koira rupesi häntä haukkumaan.
Hän oli kalpea kuin kuollut.
"Älä käänny äläkä kalpene", sanoi isänmaanystävä. "Syö sen sijaan liemesi rauhassa loppuun: minä en Ole yllyttäjäasiamies, hyvä ystävä. Vie minut Conciergeriehen, aseta minut virkaan paikallesi, anna minulle avaimet, niin huomenna minä lasken sinun kouraasi viisikymmentätuhatta livreä kullassa."
"Se on ainakin ihan totta?"