"Jumalan kiitos!" mutisi Maison-Rougen ritari puolestaan, "kaikki on lopussa, ja taistelu on päättynyt. Minulla ei olisi ollut voimia mennä pitemmälle."
"Rohkeutta, hyvä herra!" kuiskasi Maurice.
"Sitä minulla tulee olemaan", vastasi ritari.
Ja puristettuaan toistensa kättä poistuivat molemmat eri ovista.
Kuningatar vietiin takaisin Conciergeriehen: suuri kello löi neljä hänen astuessaan sisään.
Neuf-sillan toisessa päässä pidätti Lorin Mauricen molemmin käsin.
"Seis!" sanoi hän, "tästä ei pääse!"
"Miksi ei?"
"Minne sinä ensinnäkin menet?"
"Menen kotiin. Voinkin nyt mennä kun tiedän, miten hänen on käynyt."