"Ei, puhun vain johdonmukaisesti."
"Mutta mistä on kysymys? No, puhu, pidä kiirettä, sillä mitä vähemmän aikaa me juttelemme yhdessä, sitä vähemmän me joudumme molemmat vaaraan."
"Kas näin! Vaimoni tuomitaan kuolemaan, eikö niin?"
"Sitä suuresti pelkään, vaimoparka!"
"No niin, minä haluan nähdä hänet viimeisen kerran sanoakseni hänelle hyvästi."
"Missä niin?"
"Kuolleiden salissa."
"Uskallatko mennä sinne?"
"Miksi en?"
"Oh!" sanoi kanslisti kuten mies, jonka ihon tämä ajatuskin panee kananlihalle.