"Etkö sinä tunne minua?" kysyi vastatullut.
"Tottahan toki. Sinä olet kansalainen Durand tai oikeammin kansalainen
Dixmer."
"Niin juuri."
"Mutta sinähän olet kuollut, kansalainen?"
"En vielä, kuten näet."
"Tarkoitan, että sinut vangitaan."
"Kukapa minut vangitsisi? Kukaan ei tunne minua."
"Mutta minä tunnen sinut, eikä minun tarvitse sanoa muuta kuin sana, niin joudut giljotiinille."
"Eikä minun tarvitse sanoa muuta kuin kaksi sanaa, niin sinäkin joudut giljotiinille minun kanssani."
"Sinähän puhut kamalia."