"Hänen huoneensa erottaa kansatar Dixmerin huoneesta vain käytävä."
"Aha, aha", sanoi Lorin.
"Ei siinä jumaliste tarvittaisi mitään erotusta yhtään; tuo
Maison-Rougen ritari näyttää olevan aika velikulta."
Maurice tunsi veren nousevan päähänsä; hän sulki silmänsä ja näki tuhannen salaman välähdyksen.
"No niin, mutta mitä kansalainen Dixmer sanoi tästä?" kysyi Lorin.
"Hän huomasi sen olevan itselleen suureksi kunniaksi."
"Entä nyt?" sanoi Maurice tukahtuneella äänellä, "mitä me nyt päätämme tehdä?"
"Me päätämme", sanoi poliisimies, "mennä vangitsemaan hänet huoneestaan, ehkäpä vielä sängystään".
"Hän ei siis aavista mitään?"
"Ei yhtään mitään."