Lorin katseli Mauricea kummissaan.
"Hakekaamme", sanoi poliisimies.
Ja miliisimiestensä seurassa hän ryhtyi penkomaan koko talon kellareista työpajalle saakka.
Tuskin he olivat kääntäneet selkänsä, kun Maurice, joka oli kärsimättömänä seurannut heitä silmillään, nyt vuorostaan syöksyi huoneeseen avaten kaapit, jotka hän jo kerran oli avannut, ja huutaen hätäisellä äänellä:
"Geneviève! Geneviève!"
Mutta Geneviève ei vastannut, huone oli todella tyhjä.
Silloin Maurice ryhtyi omasta puolestaan tutkimaan taloa oikein vimmatusti. Kasvihuoneet, vajat, ulkohuoneet, kaikki hän tutki, mutta tuloksetta.
Äkkiä kuului kova meteli; aseistettu joukko näyttäytyi portilla, ilmoitti vartiomiehelle tunnussanan, valloitti puutarhan ja hajaantui taloon. Tämän apujoukon etunenässä välkkyi Santerren savustunut kypärintöyhtö.
"No, missä on vehkeilijä?" sanoi hän Lorinille.
"Kuinka? Missäkö on vehkeilijä?"