— Malttakaa.
Beausire painautui nyt lähemmäksi saksalaista.
— Onko Oliva nyt hieman onnellinen? — kysyi hän pannen kätensä ristiin.
— Perin onnellinen, — vastasi toinen. — Mutta katsokaa, tuolta jo vaunut tulevat!
— Niin niin.
— Nyt pysäytetään…
— Siellä on jotakin valkoista, pitsejä…
— Lapsen ristiäispuku.
— Hyvä Jumala!
Ja Beausiren täytyi nojata pylvääseen, jottei horjuisi, nähdessään vaunuista astuvan kätilön, tohtorin ja erään vanginvartijan, joiden oli määrä olla kastetoimituksen todistajina.