»Toivon, että tahtoisitte antaa minulle sen kirjelipun, jonka piilotitte juuri silloin, kun tulin sisään.»
Madame Royale ja madame Elisabeth vavahtivat. Kuningatar tuli hyvin kalpeaksi.
»Erehdytte, hyvä herra», sanoi hän, »en piilottanut mitään».
»Valehtelet, Itävallatar!» huudahti Agricola.
Maurice laski nopeasti kätensä virkatoverinsa käsivarrelle.
»Hetkinen, rakas virkaveli», sanoi hän; »anna minun puhua kansattarelle. Olen jonkin verran yleinen syyttäjä.»
»Ole sitten, mutta älä säästä häntä, helkkarissa.»
»Piilotitte kirjelipun, kansatar», sanoi Maurice ankarasti; »se kirje on annettava meille».
»Mutta mikä kirjelippu?»
»Se, jonka Tisonin tyttö toi teille ja jonka kansatar tyttärenne»
(Maurice näytti nuorta prinsessaa) »nosti lattialta nenäliinassaan».