»No niin, toistakaamme nuo merkit.»
»Ensin hän kosketti silmäänsä ilmoittaakseen meille, että hänellä oli jotakin uutta kerrottavana.»
»Sitten hän vaihtoi lautasliinan vasemmalta käsivarreltaan oikealle, mikä merkitsee, että puuhataan meidän vapauttamistamme.»
»Sitten hän nosti käden otsalleen merkiksi, että ilmoittamansa apu tulee sisältäpäin eikä vieraalta.»
»Sitten kun pyysitte häntä olemaan unohtamatta huomenna mantelimaitoanne, hän teki nenäliinaansa kaksi solmua.»
»Auttaja on siis vieläkin Maison-Rougen ritari. Mikä jalo sydän!»
»Se on hän», sanoi madame Elisabeth.
»Nukutteko, tyttöni?» kysyi kuningatar.
»En, äiti», vastasi madame Royale.
»Rukoilkaa siinä tapauksessa sen puolesta, jonka tiedätte.»