Sillaikaa kun mestari Bonhomet meni kellariin noutamaan sieltä noita kahta pulloa, pujahti Chicot ruokasäiliöön ja otti sieltä esiin lihotetun kanan.
— Mitä te siellä teette, hyvä veli? — uteli Gorenflot, joka osanotolla seurasi Chicotin kaikkia liikkeitä, — mitä teette siellä?
— Niinkuin näette, isken minä kynteni toutaimeen, niin ettei kukaan muu pääse tähän käsiksi.
Paaston aikana on näitä tällaisia ruokatavaroita hyvin vähän saatavissa.
— Toutaimeen! — huudahti Gorenflot hämmästyneenä.
— Tietystikin tämä on toutain, — sanoi Chicot, ja pisti tuon herkullisen linnun nenänsä alle.
— Milloin toutain on saanut nokan? — kysyi munkki.
— Nokan? — myhähti gascognelainen. — Missä se on? En minä näe tässä muuta kuin kitaset.
— Entä nuo siivet? kysyi munkki.
— Eviähän ne ovat.