Muutamat mutisivat vielä kumeasti kuin poistuvan myrskyn viimeisiä uhkauksia. Mutta heidän äänensä hukkuivat yleiseen riemuhuutoon.
"Kaikki on nyt ohitse", sanoi Lafayette, "ja kaunis ilma on palannut."
Sisään palattuaan hän jatkoi:
"Mutta jotta se ei uudelleen häiriintyisi, sire, on viimeinen uhri tehtävä."
"Niin", sanoi kuningas mietteissään, "lähdettävä Versaillesista, eikö niin?"
"Niin, Pariisiin, sire."
"Monsieur", sanoi kuningas, "saatte ilmoittaa kansalle, että tunnin päästä lähdemme Pariisiin, minä, kuningatar ja lapsemme."
Sitten hän lausui kuningattarelle:
"Madame, menkää huoneistoonne ja valmistautukaa."
Tämä määräys näytti johdattavan Charnyn mieleen jotakin tärkeää, kuin lupauksen, jonka hän oli siihen asti unhottanut.