Ympärillä joukko jo innosta vapisten ja leimuten huusi:
"Bastiljiin! Bastiljiin!"
"Poika", kysyi hän, "mikä oli isäsi viimeinen sana?"
"Ahkeroitse!" vastasi Sebastien.
"Siis, ahkeroitse sinä täällä, me menemme ahkeroimaan tuolla. Mutta meidän työmme vaatii hävitystä ja surmaamista."
Poika ei vastannut sanaakaan. Hän peitti käsillään kasvonsa, puristamattakaan Pitoun kättä, joka syleili häntä, ja sai sellaisen kouristuskohtauksen, että hänet oli pakko viedä opiston sairaalaan.
"Bastiljiin!" huusi Billot.
"Bastiljiin!" huusi Pitou.
"Bastiljiin!" kertasi joukko.
Ja niin lähdettiin Bastiljia kohden.