"Mitä sanotkaan?"
"Sanon, että viime pääsiäisen aikaan vietiin koko koulu kävelemään Satoryn metsään lähelle Versaillesia, ja kun siellä ollessani erilläni muista haaveilin…"
"Niin sama näky ilmestyi?"
"Niin, mutta tällä kertaa vaunuissa, joita oli vetämässä neljä komeaa hevosta… tällä kertaa todellisena, elävänä. Olin vähällä pyörtyä."
"Miksikä?"
"En tiedä."
"Ja mikä vaikutelma jäi sinulle tästä uudesta näystä?"
"Että näyssäni ei ilmestynytkään minulle äitini, sillä tämä oli sama nainen kuin unelmissani, ja äitinihän on kuollut." ["Neiti de Taverney" -romaanin lukijoille on tunnettua, että Sebastienin äiti oli kuningatar Marie-Antoinetten hovineito, ylevä ja ylpeä Andrée de Taverney. Hänet oli vallankumouksellinen vapaamuurari Josef Balsamo (sittemmin esiintynyt kreivi Cagliostrona) vaivuttanut hypnoottiseen horrostilaan erästä koettansa varten, muistamatta herättää häntä. Gilbert oli kunnianhimoinen, mutta halvan syntyperänsä vuoksi hyljätty nuorukainen langetessaan intohimon ja katkeruuden kiusaukseen, kun hän yöllä satunnaisesti yllätti rakastamansa aatelisneidon tässä tiedottomuuden tilassa. Tapauksen uhri sai koko maailmalta salatuksi sen seuraukset eikä suostunut avioliittoon loukkaajansa kanssa, vaikka Balsamo tarjoutui tästä tekemään varakkaan miehen. Andrée kuitenkin kiintyi lapseen, mutta Gilbert tahtoi turvata pienokaisensa kasvatuksen varastamalla hänet ja sijoittamalla hänet Pitoun äidin hoidokiksi.]
[Gilbert siirtyi Balsamon oppilaana Ameriikkaan; matkalla luuli hänet pistoolin laukauksella surmanneensa Azorien saarella Andréen veli, vakava ritari Filip de Taverney, joka oli toivottomasti rakastunut kuningattareen. "Rouva de la Motte"- ja "Kuningattaren kaulanauha"-romaaneissa Filip esiintyy palanneena Ranskan hoviin, mistä hänet jälleen häätää kuningattaren ja nuoren kreivi Olivier de Charnyn harras keskinäinen kiintymys. Tämä suhde johtaa yllätyskohtaukseen, jossa kuningattaren oli mainittava satunnaisesti mieleensä johtuneena hätävalheena Ludvig XVI:lle, että polvistunut kreivi anoi Andrée de Taverneyn kättä. Kuningas toimitti häät tapahtumaan, mutta Andrée, joka oli todella jo ennen rakastunut kreiviin, sai tietää, että kreivi pelkästään kuningattaren pulan vuoksi otti hänet vaimokseen, ja vihkiminen jätti onnettoman pariskunnan vain muodollisesti yhteenliitetyksi. Pelkkien kärsimysten koettelema kreivitär de Charny esiintyy sitten yhtenä päähenkilönä Dumas'n myöhäisemmissäkin vallankumous-romaaneissa.]
Gilbert nousi ja pyyhkäisi kädellään otsaansa. Maailma pimeni omituisesti hänen silmissään.