"Eikö teillä ole muita syitä mainittavana?" kysyi hän epäluuloisena.
"Ei, sire."
"Mutta olisihan, ellen väärin muista, eräiden erikoisten seikkojen pitänyt teille todistaa, että olin teitä kohtaan suopea."
"Teidän majesteettinne puhuu varmaankin siitä jonkinmoisesta kohtaamisesta, jota rohkenin ehdottaa kuninkaalle, kun viisi vuotta sitten lähetettyäni ensimmäisen kirjani, pyysin asettamaan kynttilän lähelle ikkunaa kello kahdeksan aikaan illalla saadakseni tietää, että kirjani oli luettu."
"Ja…" äännähti kuningas tyytyväisenä.
"Ja määräpäivänä ja määrähetkenä ilmestyi kynttilä siihen paikkaan, johon olin rohjennut pyytää teitä sen asettamaan."
"Ja sitten?"
"Ja sitten näin sitä kohotettavan ja laskettavan kolme kertaa"
"Ja sitten?"
"Ja sitten luin nämä rivit Gazettesta: 'Se, jota kynttilä on kolmasti kutsunut, voi tulla sen luokse, joka sen on kolmasti nostanut, ja hän saa palkkionsa.'"