Kreivi katsoi hämmästyneenä Marie-Antoinetteen.
"Mitä kummallista siinä on?" vastasi tämä olkapäitään kohauttaen. "Täytyyhän kuninkaan saada syödä."
Olivier rypisti silmäkulmiaan.
"Sanokaa kuninkaalle", vastasi kuningatar paikaltaan liikkumatta, "että kuuntelen paraillaan uutisia Pariisista ja että tulen hänen luokseen heti, kun olen saanut ne kuulla."
Sitten hän kääntyi Charnyn puoleen kehoittaen:
"Jatkakaamme, nyt kun kuningas on aterioinut täytyy hänen saada sulattaa ruokaansa."
XXVIII
AVIOMIES JA RAKASTAJA
Tämä häiritseminen ei saanut aikaan muuta kuin hetkellisen keskeytyksen keskustelussa. Se ei millään tavoin lieventänyt sitä mustasukkaisuutta, jota kuningatar tunsi, mustasukkaisuutta naisena ja kuningattarena.
Seurauksena oli, että haastelu, joka näytti päättyneen, olikin vain vasta päässyt hiukan alulle ja puhkesi entistä kiihkeämmäksi, niinkuin taistelussa ensi ammunnan tauottua, joka oli suunnattu määrättyyn kohtaan, voimien koetus käykin päättävän voimakkaasti pitkin linjaa.