"Niin juuri aionkin tehdä. Vakuutan teille, ettei minulla ole mitään muita aikeita. Olen päättänyt koota hiukan rahaa ja kohdella noita herroja kuin verikoiria. Ajatelkaahan esimerkiksi Mirabeauta…"
"Kannattaa todellakin puhua tuosta petoeläimestä."
"Kun annan hänelle viisikymmentä tuhatta livreä kuukaudessa, niin hänestä tulee Médor; jos odotamme, tarvitsee hän ehkä puoli miljoonaa kuukaudessa."
Kuningatar nauroi säälien.
"Herra Bailly", jatkoi kuningas, "herra Bailly sopisi taideministeriksi. Tekisi mieleni muodostaa uusi ministeristö, ja Baillystä tulisi toinen Médor. Suokaa anteeksi, madame, että olen toista mieltä kuin te, mutta minä ajattelen esi-isäni Henrik IV:n tavoin. Hänen politiikkansa vetää vertoja mille muulle politiikalle tahansa, ja muistan varsin hyvin, mitä hän sanoi."
"Ja mitä hän sanoi?"
"Ei kärpäsiä pyydetä etikalla."
"Sancho sanoi samaa, tai jotakin sinnepäin."
"Mutta Sanchohan olisi tehnyt Baratarian kansan hyvin onnelliseksi, jos Barataria olisi ollut olemassa."
"Sire, esi-isänne Henrik IV, johon vetoatte, pyysi susia yhtä hyvin kuin kärpäsiäkin; siitä on todistuksena marski Biron, jonka kaulan hän katkaisutti. Hän saattoi siis sanoa mitä halusi. Ajatellessanne hänen tavallaan ja toimessanne omalla tavallanne te riistätte kaiken arvon kuningasvallalta, joka elää juuri tämän arvon varassa; te unohdatte perusajatuksen: miten käy majesteettiuden? Majesteettius on kyllä vain sana, sen tiedän; mutta tähän sanaan liittyvät kaikki kuninkaalliset hyveet, ken kunnioittaa, hän rakastaa; ken rakastaa, hän tottelee."