"Hänen majesteettinsa määräyksiä!" huudahti Billot. "Onko kuningas Ludvig XVI antanut teille määräyksen pöyhiä minun pöytälaatikoissani ja panna kaikki mullinmallin kaapeissani ja kirstuissani?"
"On."
"Hänen majesteettinsako?" kysyi Billot uudelleen. "Kun viime vuonna oli niin kova nälänhätä, että aioimme syödä hevosemme, — kun kaksi vuotta sitten heinäkuun 13 päivänä rae pieksi viljamme ihan piloille, silloin hänen majesteettinsa ei välittänyt meistä. Mitä tekemistä hänellä tänään on minun taloni kanssa, jota hän ei koskaan ole nähnytkään, ja minun kanssani, jota hän ei edes tunnekaan?"
"Suokaa anteeksi", sanoi päällysmies varovasti raottaen ovea ja näyttäen poliisipäällikön allekirjoittaman määräyksen, joka tavan mukaan alkoi sanoilla: "Kuninkaan nimessä. Hänen majesteettinsa on kuullut puhuttavan teistä. Vaikka hän ei mieskohtaisesti teitä tunnekaan, niin älkää hylkikö kunniaa, jonka hän teille tuottaa, vaan ottakaa soveliaalla tavalla vastaan henkilöt, jotka tulevat hänen nimessään luoksenne."
Ja päällysmies kumarsi kohteliaasti, vilkutti ystävällisesti silmäänsä, sulki oven ja jatkoi tarkastustaan.
Billot vaikeni ja pani käsivartensa ristiin, kävellen huoneessa edes takaisin kuin leijona häkissään. Hän tunsi joutuneensa ansaan ja olevansa näiden miesten mielivallasta riippuvainen.
Tarkastusta jatkettiin sanaakaan hiiskumatta. Nämä miehet näyttivät pudonneen taivaasta. Kukaan muu ei ollut heitä nähnyt kuin lampuoti, joka oli näyttänyt tietä. Pihalla eivät koirat olleet haukkuneet. Päällysmies oli varmaankin alallaan hyvin taitava eikä ensimmäistä kertaa tällaisella retkellä.
Billot kuuli Catherinen valitukset huoneesta, joka oli hänen huoneensa yläpuolella. Hän muisti tyttärensä ennustuksen, sillä varmaankin kotitarkastus johtui tohtori Gilbertin kirjan vuoksi.
Kello löi yhdeksän, ja ristikkoikkunan kautta Billot saattoi nähdä kaikki hommistansa palaavat työmiehet. Silloin hän ymmärsi, että vaaran hetkenä ainakin ylivoima, jollei oikeus, oli hänen puolellaan. Tämä varmuus sai hänen verensä kiehumaan. Hän ei enää voinut hillitä itseään, vaan tarttui molemmin käsin oveen ja ravisti sitä niin kovasti, että parin sysäyksen jälkeen lukko irtaantui.
Poliisit näkivät silloin oven aukenevan ja isännän astuvan kynnykselle uhkaavan näköisenä. Kaikki oli talossa sikinsokin.