"Lausutte tuon ikäänkuin ihmeissänne."
"Hitto, et sinä joka päivä ole hellämielinen!"
"Olkoon niinkin; mutta tunnustakaa sentään, että kykenen korjaamaan tekemäni vääryyden."
"Sen myönnän."
"Teidän korkeutenne suvainnee hyväntahtoisesti odottaa täällä tuokion aikaa?"
"Mielelläni, — mene vain… Koettelen sillävälin pukua, jota aion käyttää Fontainebleaussa."
Junkkari läksi etuhuoneisiin, kutsui palvelijoita ja tuntui antavan heille erinäisiä määräyksiä. Kaikki hajausivat eri suunnille, mutta oman kamaripalvelijansa hän pidätti hiljaisella käskyllä:
"Toimita heti tietooni, eikö herra de Guiche ole Madamen luona. Miten ottaisit siitä selon?"
"Helposti, herra chevalier: kysyn vain herra Malicornelta, joka saa tiedon kreivitär de Montalaisilta. Mutta arvatenkaan ei kreivi voi siellä olla, koska hänen saattolaisensa ovat kaikki kuteneet."
"Kuulusta kuitenkin."