"Mutta ettehän voine lähteä ilman herra d'Artagnania?" sanoi kuningas.
"Kuinka niin, sire?" kysyi vanha soturi.
"Oh, kai te toki sen tiedätte?" vastasi kuningas.
Monk katseli Kaarlea ihmeissään.
"Pyydän anteeksi, teidän majesteettinne", hän sanoi, "mutta minä en tiedä… mitä tahdotte sanoa."
"Ahaa; se on mahdollista; mutta jos te unohdattekin, muistanee herra d'Artagnan."
Muskettisoturin kasvot ilmaisivat kummastusta.
"No, ettekö asu herra d'Artagnanin kanssa yhdessä, herttua?" pitkitti kuningas.
"Kyllä, sire, minulla on ollut kunnia tarjota herra d'Artagnanille asunto."
"Johtuiko se aivan vapaaehtoisesti teistä itsestänne?"