"Silloin samoatte Bretagnea kuulostellen ja arvostellen."
D'Artagnan kiersi viiksiään.
"Olen kuninkaan vakooja?" sanoi hän suorasukaisesti.
"Ette vakooja, monsieur!"
"Suokaa anteeksi, sire, onhan minun urkittava teidän majesteettinne lukuun."
"Te menette tiedusteluretkelle, monsieur. Jos muskettisoturieni etunenässä ratsastatte miekka kädessä tarkastamaan jotakuta seutua tai vihollisen asemaa…"
Sen sanan kuullessaan d'Artagnan hätkähti huomaamattomasti.
"Pitäisittekö itseänne silloin vakoojana?" jatkoi kuningas.
"En, en", vastasi d'Artagnan miettiväisenä; "asia saa kokonaan toisen leiman, kun tiedustellaan vihollisen piirissä; silloin ollaan vain sotureita… Ja jos Belle-Isleä linnoitetaan?" hän lisäsi heti.
"Silloin laaditte tarkan asemakaavan linnoituksesta."