"Se käy helposti laatuun; me kalastamme Hoedic-saaren luona, tulkaa mukaan. Sieltä te näette kuin paratiisina Belle-Islen tummat puut kuvastumassa taivasta vasten; saapa herra nähdä linnankin valkoisen hahmon aivan kuin nousevan merestä."
"On kai se on komeata", myönteli d'Artagnan; "mutta tiedättekö, että herra Fouquetin linnassa Vauxissa on sata tornia?"
Bretagnelainen kohotti ihmetellen päätänsä, mutta hän ei luopunut käsityksestään.
"Sata tornia!" hän sanoi. "Olkoon vain, Belle-Isle on verrempi. Tahdotteko nähdä Belle-Islen?"
"Olisiko se mahdollista?" kysyi herra Agnan.
"Miksei, kuvernöörin luvalla."
"Mutta minä en tunne kuvernööriä."
"Koska tunnette herra Fouquetin, niin ilmoitatte vain nimenne."
"Voi, hyvät ystävät, minä en ole mikään aatelismies!"
"Jokainen pääsee Belle-Islelle", selitti kalastaja leveällä, puhtaalla murteellaan, "ellei hänellä ole mitään pahaa mielessään Belle-Isleä tai sen herraa kohtaan."