"Herra Fouquetia?"
"Ei, ei se hän ole; malttakaas…"
"Muistiinpanot, ruhtinaani, muotokuvat!"
"Mies, jota kuningas pyytää istuutumaan luoksensa, on Colbert."
"Colbertko kuninkaan luona?" huudahti Aramis. "Mahdotonta!"
"Katsokaa."
Aramis vajotti katseensa parketin uurteeseen.
"Niin", myönsi hän, "Colbert itse. Oi, monseigneur, mitä saammekaan kuulla ja mihin tuo tuttavallisuus johtaa?"
"Ei se ainakaan tietäne hyvää herra Fouquetille!"
Prinssi ei erehtynyt. Olemme nähneet, että Ludvig XIV oli kutsuttanut Colbertin ja että tämä oli saapunut. Keskustelu oli alkanut sellaisella erikoisella suosiollisuudella, jota kuningas hyvin harvoin osoitti. Tosin hallitsija oli yksinään alamaisensa kanssa.