Fouquet käännähti tähystämään tiukasti kirkkoruhtinasta.
"Niin", hän sanoi, "te olette häväissyt minut panemalla toimeen tuollaisen ilkityön vierastani vastaan, joka kavallusta aavistelematta nukkui rauhallisesti kattoni alla! Voi, turma minulle!"
"Turma sille, joka kattonne alla hautoi omaisuutenne ja henkenne hukkaa! Unohdatteko sen?"
"Hän oli vieraani, hän oli kuninkaani!"
Aramis nousi verestävin silmin ja vavahtelevin huulin.
"Olenko tekemisissä mielettömän kanssa?" virkahti hän.
"Olette tekemisissä kunniallisen miehen kanssa."
"Hullu!"
"Miehen, joka estää teitä täyttämästä rikostanne."
"Hullu!"