Oltiin kukistamassa kolmattatoista, joka oli pitänyt puoliaan viisi päivää. D'Artagnan alkoi kaivattaa saartohautoja ikäänkuin ilmaistakseen johtuneensa siihen käsitykseen, että nuo miehet eivät pitkiin aikoihin antautuisi. Hänen miinoittajiensa ja lapiomiestensä osasto oli harvinaisen terhakkaa, innokasta ja kekseliästä väkeä, syystä että d'Artagnan kohteli näitä armeijan työläisiäkin sotilaina, osasi tehdä heidän uurastuksensa kunniakkaaksi ja varjeli heitä vaaranalaisessa asemassa mahdollisimman tehokkaasti. Niinpä olisikin sietänyt nähdä, kuinka sisukkaasti he nyt kääntelivät Hollannin liejuista kamaraa. Turvenummi ja savikko sotamiesten sanojen mukaan suli kuin voi friisiläisten emäntien isoissa paistinpannuissa.
Samalla d'Artagnan lähetti sananviejällä kuninkaalle tietoja viimeaikaisista menestyksistään; hänen majesteettinsa hyväntuulisuus lisääntyi niistä kaksinkertaiseksi, ja yhä halukkaammin hän valmistausi kunnollisesti juhlimaan naisseuruettansa.
Nämä d'Artagnanin voitot tuottivat hänen herralleen niin suurta majesteettisuutta, että rouva de Montespan ei häntä enää muuksi puhutellut kuin Ludvig Voittamattomaksi. Ja neiti de la Vallière menetti jälleen paljon hänen majesteettinsa suosiollisuutta, kun tuli nimittäneeksi häntä vain Ludvig Voitolliseksi. Sitäpaitsi hänellä usein silmät punoittivat, ja voittamattomalle ei mikään ole niin vastenmielistä kuin rakastajatar, joka vetistelee kaiken muun ympäristön ollessa myhäilevää. Neiti de la Vallièren tähti painui taivaanrannan taakse pilvissä ja kyynelissä.
Mutta rouva de Montespanin hilpeys nousi kuninkaan menestyksen mukana ja lohdutti häntä kaikesta muusta mielipahasta. Siitä sai kuningas olla kiitollinen d'Artagnanille. Hänen majesteettinsa tahtoi antaa tunnustuksensa näistä palveluksista ja kirjoitti Colbertille:
'Herra Colbert, meillä on lupaus täytettävänä herra d'Artagnanille, joka toteuttaa omat vakuutuksensa. Ilmoitan tiedoksenne, että nyt on oikea hetki toimenpiteeseen. Aikanaan laaditaan teille kaikki tästä aiheutuvat määräykset.
Ludvig.'
Tästä oli tuloksena, että Colbert, joka oli pidättänyt luonansa d'Artagnanin sanansaattajan, antoi tälle oman kirjeen kapteenin luettavaksi ja kultakoristeisen mustapuisen lippaan, joka ei näköjään ollut kovinkaan tilava, mutta varmaankin silti hyvin raskas, koskapa pääministeri luovutti lähetille viisimiehisen vartion auttamaan sen viemisessä perille.
Nämä miehet saapuivat d'Artagnanin piirittämän paikan edustalle päivän koitteessa ja esittäysivät päällikön asunnolla.
Heille vastattiin, että d'Artagnan oli juuri lähtenyt liikkeelle kymmenkunnan krenatöörikomppanian kanssa täydentämään piiritysvarusteita, kun linnoituksen kavala puolustusjohtaja oli edellisenä iltana pannut toimeen kiusallisen uloshyökkäyksen, jossa oli luotu saarto-ojat umpeen, surmattu seitsemänkahdeksatta miestä ja päästy korjailemaan valliin syntynyttä aukkoa.
Lähetystöllä oli määräyksenään tavoitella herra d'Artagnania mistä hyvänsä ja millä hetkellä tahansa ilman minkäänlaista viivyttelyä. Miehet siis läksivät ratsain etummaista linjaa kohti.