Samassa hän tarttui puotipalvelijaa vyötäisistä, nosti hänet ilmaan ja laski hiljaa alas toiselle puolelleen, yhä myhäillen leppoisan kohteliaasti. Säikkyneen puotipalvelijan jalat pettivät Portoksen asettaessa hänet lattialle, niin että hän lyyhistyi taaksepäin korkkikasalle. Nähdessään kuitenkin, kuinka säyseä tämä jättiläinen oli, uskalsi hän yrittää uudestaan.
"Voi, olkaa varuillanne, monsieur!" sanoi hän.
"Mitä pitäisi varoa, hyvä mies?" kysyi Portos.
"Voi saada poltteen ruumiiseensa."
"Kuinka niin, ystäväiseni?" tiedusti Portos.
"Nuo ovat kaikki kuumentavia aineksia, monsieur."
"Mitkä ainekset?"
"Rusinat, pähkinät, mantelit."
"Niin, mutta jos mantelit, pähkinät ja rusinat ovat kuumentavia…"
"Se on kieltämätöntä, monsieur."