"Mutta, sire, teidän majesteettinne tietää hyvin, että se on mahdotonta", sanoi herttua.
"Päinvastoin, paras Buckingham, nyttemmin on mahdotonta, että se jäisi tapahtumatta."
"Sire, ajatelkaa, että tuo nuori mies on kuin jalopeura."
"Sen kyllä otan lukuun, Villiers."
"Ja että hänen vihansa on hirvittävä."
"Sitä en kiellä, rakas ystävä."
"Jos hän näkee onnettomuutensa läheltä, sitä pahempi aiheuttajalle."
"Olkoon; mutta mikäs auttaa?"
"Jos se olisi itse kuningaskin", huudahti Buckingham, "en vastaisi hänestä!"
"No, kuninkaalla on muskettisotureita suojanaan", lausui Kaarle tyynesti. "Minä tiedän sen, minä, joka olen odottanut hänen puheilleen pääsyä Bloisissa. Hänellä on herra d'Artagnan. Hitonmoinen vartija! En pelkäisi kahdenkymmenen Bragelonnesi kiukkua, jos minulla olisi neljä sellaista palvelijaa kuin herra d'Artagnan."