Nuori mies loi Aramikseen läpitunkevan katseen ja vastasi vain:
"Kiitän teitä osanotostanne."
Hetkisen vaiti oltuaan hän lisäsi:
"Olen nähnyt teidät jo ennen."
Aramis kumarsi. Tutkistelevalla tähystyksellään oli vanki varmaankin lukenut Vannesin piispan kasvonpiirteistä, että tämän kävijän luonne oli pohjaltaan kylmäkiskoinen, viekas ja vallanhaluinen, — ja se ei nuoren miehen asemassa juuri vaikuttanut rauhoittavasti. Hän virkahtikin samassa:
"Jaksan jo paremmin."
"Siis?" kysyi Aramis.
"Kun vointini on parempi, en mielestäni enää erityisemmin tarvitsekaan ripittäjää."
"Ettekö pidä tarpeellisena edes sitä jouhipaitaa, jota mainittiin leivästänne löytämässänne kirjelapussa?"
Nuori mies säpsähti, mutta ennenkuin hän ehti myöntää tai kieltää jatkoi Aramis: