"Niinkö luulette?…"
"Tosiaankin, hyvä la Fontaine, neuvoni on, että te aatelismiehenä ette jätä sellaista herjausta rankaisematta."
"Hohoi!" äännähti la Fontaine.
"Ettekö ole koskaan taistellut?"
"Kerran, ystäväiseni, erään jääkäriluutnantin kanssa."
"Mitä hän oli teille tehnyt?"
"Kuului vietelleen vaimoni."
"Ahaa", sanoi Molière hieman kalveten.[26]
Mutta kun la Fontainen tunnustus oli saanut toiset jälleen lähestymään, Molière säilytti huulillaan veitikkamaisen hymyn, joka oli ollut niiltä häipymäisillään, ja haastatteli satuseppoa edelleen:
"Ja mikä oli kaksintaistelun tuloksena?"