"Kuinka, onko kuningas rakastunut?" huudahti Chon.
Rouva Dubarry heilautti päätään ikäänkuin sanoakseen:
— Sen nyt tiedät.
"Ja dauphineen?" jatkoi Chon ja liitti kätensä ristiin. "No, sitten ei enää hätää, sillä hän ei toki halunne sukurutsausta, joten voit olla rauhassa; on parempi, että hän on rakastunut häneen kuin johonkin muuhun."
"Mutta jos hän ei nyt ole rakastunut häneen, vaan johonkin muuhun?"
"Oi", huudahti Chon ja kalpeni. "Mitä sinä sanotkaan?"
"Kas niin, tule nyt siitä kipeäksi, se tässä vielä puuttuisi!"
"Mutta jos niin on", mutisi Chon, "silloin olemme hukassa! Ja sellaista sinä voit sietää, Jeanne? Mutta keneen hän on rakastunut?"
"Kysy veljeltäsi, joka on suklaasta aivan sinipunainen ja varmaan tukehtuu tuohon paikkaan; sillä hän sen tietää, hän sanoo sen sinulle tai ainakin voi sen aavistaa."
Jean nosti päätänsä.