"Ei, te olette oikeassa, Lorenza; silloin minä en voi teitä parantaa, mutta minä herätän teidät ylös kuolleista!"
Lorenzan suusta purkausi kauhun huuto: hän ei tuntenut rajaa Balsamon mahdille; hän uskoi, että hänen uhkauksensa oli totta.
Niin pelastui Balsamo siitä pelosta.
Nyt painui Lorenza tuskallisesti ajattelemaan tätä uutta epätoivon syytä, jota hän ei ollut vielä ennen aavistanutkaan.
Mutta juuri kun hänen sinne tänne horjuva järkensä näki, että se oli suljettu sellaisten sieluntuskain muurien sisälle, joiden yli oli mahdoton päästä, kajahti Balsamon korvaan soittokellon ääni. Fritz soitti.
Se kilahti kolme kertaa nopeasti ja yhtä pitkäin väliaikain jälkeen.
"Pikaviesti", sanoi Balsamo.
Lyhyen tuokion perästä soi kello uudestaan.
"Ja kiireellinen", jatkoi Balsamo.
"Ah, minä pääsen siis teistä!" huudahti Lorenza.