"Anoaksenne häneltä, että pidettäisiin lit de justice? Kyllä, sen minä sallin mielelläni", vastasi kreivitär vilkkaasti. "Jääkää tänne vain, kreivitär, koska sitä toivotte."
Tuskin oli rouva de Béarn järjestänyt myssynsä nauhat, niin kuningas astui sisään.
"Ah, teillä on täällä vieraita, kreivitär?" sanoi kuningas.
"Rouva de Béarn, sire."
"Sire, oikeutta!" huudahti vanha käräjätäti lyykistäen hyvin syvään.
"Ohoh", huudahti Ludvig XV äänessään hieno pilkan vivahdus, jota ei kuitenkaan kukaan, joka ei häntä tuntenut, olisi huomannut. "Onko joku teitä loukannut, madame?"
"Sire, minä pyydän oikeutta!"
"Ketä vastaan?"
"Parlamenttia."
"Ahaa, se on hyvä!" sanoi kuningas ja hieroi käsiään. "Te valitatte minun parlamenttejani vastaan? No niin, olkaa hyvä ja saattakaa ne järkiinsä. Minullakin on valituksen syytä niitä vastaan, ja minä pyydän samoin oikeutta teiltä", lisäsi hän ja matki kreivitär de Béarnin syvää lyykistystä.