— Tietysti. Mitä hyötyä olisi hänen jälleennäkemisestään, kun kerran olette lopettanut kaikki suhteenne häneen?
— Tiedättekö siis tuosta lopettamisesta?
— Hän näytti minulle teidän kirjeenne.
— Ja mitä hän sanoi?
— Hän sanoi: "Rakas Prudence, teidän suojattinne ei ole juuri kohtelias; tuollaista ajatellaan, mutta ei kirjoiteta".
— Millä äänenpainolla hän sen sanoi?
— Hän nauroi ja lisäsi sitten:
"Hän on syönyt luonani illallista kaksi kertaa, eikä hän tule edes jäähyväiskäynnille".
Ja siinä oli kaikki, minkä kirjeeni ja mustasukkaisuuteni oli saanut aikaan!
Tunsin itseni julmasti nöyryytetyksi rakkauteni turhamaisuudessa.