Kahtenakymmenenä viitenä päivänä kuukaudessa oli hänellä valkoisia kamelioita, viitenä punaisia. Ei ole milloinkaan saatu selville syytä tähän värien vaihteluun, mutta kaikki tunsivat asian.
Margueriten ei oltu milloinkaan nähty kantavan muita kukkia kuin kamelioita, jonka vuoksi häntä lopulta alettiin nimittää Kamelianaiseksi, ja sen nimen on hän saanut pitää.
Minä tiesin, samoin kuin useimmat parisilaiset, että Marguerite oli ollut hienoimpien nuorten miesten rakastajatar, että hän puhui siitä peittelemättä, ja että he kerskuivat sitä, mikä osoitti, että rakastaja ja rakastajatar olivat tyytyväisiä toisiinsa.
Kuitenkin kerrottiin nyt, että hän, tehtyään noin kolme vuotta sitten matkan Bagnéres'iin, eli yhdessä ainoastaan erään vanhan, ulkomaalaisen herttuan kanssa, joka oli tavattoman rikas ja oli koettanut mikäli mahdollista temmata hänet irti entisestä elämästään, johon Marguerite näyttikin olevan taipuvainen.
Keväällä, vuonna 1842 oli Marguerite niin heikko ja rasittunut, että lääkärit määräsivät hänet kylpylaitokseen, jonkatähden hän matkusti Bagnères'iin.
Sairaiden joukossa oli siellä myös tuon herttuan tytär, joka ei ainoastaan potenut samaa tautia kuin Marguerite, vaan oli lisäksi niin hänen näköisensä, että heitä saattoi luulla sisaruksiksi. Mutta nuoren herttuattaren keuhkotauti oli viimeisellä asteella ja hän kuoli muutama päivä sen jälkeen kun Marguerite oli saapunut.
Herttua oli jäänyt Bagnères'iin, jonne hän oli haudannut osan sydämestään. Eräänä aamuna näki hän puistokäytävän käänteessä Margueriten.
Hän luuli näkevänsä lapsensa haamun, astui hänen eteensä, tarttui hänen molempiin käsiinsä, syleili häntä itkien ja, kysymättä kuka hän oli, pyysi lupaa saada käydä tapaamassa häntä ja hänessä rakastaa kuolleen lapsensa elävää kuvaa.
Marguerite, joka oli yksin Bagnères'sa kamaripalvelijattarensa kanssa ja jonka ei tarvinnut pelätä häväistysjuttuja, suostui herttuan pyyntöön.
Mutta Bagnères'sa oli ihmisiä, jotka tunsivat hänet, ja he ilmaisivat herttualle neiti Gautiersin todellisen aseman. Herttuaan koski syvästi, sillä siinä loppui yhtäläisyys Margueriten ja hänen tyttärensä kanssa, mutta liian myöhään.