LASCIATE OGNI SPEKANZA!
XII
Date lilia
Mainitkaamme nyt parilla sanalla, kuinka oli kreivitär de Charnyn laita sillävälin kun kreivin ja kuningattaren kesken esitettiin juurikään kertomamme kohtaus, joka katkaisi niin tuskallisella tavalla pitkien kärsimysten sarjan.
Koska me tunnemme hänen sydämensä tilan, meidän on helppo kuvitella, mitä hän kärsi Isidorin lähdön jälkeen.
Häntä puistatti, kun häntä ajatteli, että suuri suunnitelma, jonka hän oli arvannut tähtäävän kuninkaan perheen pakoon, onnistuisi tai epäonnistuisi..
Jos se onnistuisi, oli hän varma, että kreivi, jonka hän tiesi uhrautuvaksi palvelijaksi, jäisi kuninkaallisen perheen mukana maanpakoon. Jos se epäonnistuisi, tunsi hän hyvin Olivierin rohkeuden ollakseen varma, että tämä taistelisi viimeiseen saakka, jos oli hiukankin toivoa, ja vielä silloinkin kun kaikki toivo oli mennyttä, voittaakseen esteet, minkälaatuisia ne olivatkin.
Siitä hetkestä alkaen, jolloin Isidor oli sanonut hänelle hyvästi, hän oli pitänyt silmänsä alati avoinna nähdäkseen pienenkin valonsäteen, teroittanut korvansa kuullakseen vähäisimmänkin melun.
Seuraavana päivänä hän sai muun pariisilaisväestön kanssa tietää, että kuningas ja kuninkaallinen perhe olivat yöllä poistuneet Pariisista.
Mitään erikoista ei ollut tapahtunut heidän lähtiessään.