Kymmentä minuuttia myöhemmin hän palasi.
»Kuninkaan saksalais-rykmentti tulee perässäni», ilmoitti hän.
»Tapasitko sen siis lähtövalmiina?»
»En, suureksi kummakseni. Sen päällikkö on varmaankin käsittänyt minut väärin, kun eilen esitin hänelle ohjeenne, sillä hän oli nyt vuoteessa. Mutta hän nousi heti ja lupasi itse lähteä kasarmeihin hoputtamaan lähtöä. Koska pelkäsin teidän tulevan kärsimättömäksi, riensin ennakolta selittämään myöhästymisen syyn.»
»Hyvä on», sanoi kenraali, »hän siis tulee?»
»Päällikkö sanoi, että hän tulee jäljissäni.»
Odotettiin kymmenen minuuttia, sitten neljännestunti, sitten kaksikymmentä minuuttia, ketään ei tullut.
Kärsimätön kenraali silmäili poikaansa.
»Lähden sinne jälleen, isä», sanoi nuorukainen.
Ja kannustaen ratsunsa laukkaan hän lähti kaupunkiin.