Ovi jäi auki.
Siihen upseerit sentään saatiin suostumaan, että kuningattaren pukeutuessa tai riisuutuessa tämä ovi työnnettiin raolleen, muttei ihan kiinni.
Kun kuningatar oli pukeutunut tai makuulla, avattiin ovi jälleen.
Se oli sietämätöntä mielivaltaa. Kuningatar keksi tällöin siirrättää hovinaisensa vuoteen omansa viereen, niin että se tuli hänen ja oven väliin.
Tästä pyörillä kulkevasta ja uutimin koristellusta vuoteesta tuli hänelle eräänlainen irtoseinä, jonka takana hän voi pukeutua ja riisuutua.
Eräänä yönä vartioupseeri, nähdessään hovinaisen nukkuvan ja kuningattaren valvovan, käytti hyväkseen hovinaisen nukkumista, astui makuuhuoneeseen ja lähestyi kuningattaren vuodetta.
Kuningatar silmäili häntä ilmein, jonka Maria Teresian tytär osasi saada katseeseensa, milloin hänelle ei osoitettu kunnioitusta, mutta rehti upseeri, joka arveli esiintyvänsä täysin kunnioittavasti, ei huolestunut ollenkaan tuosta ilmeestä, silmäili vuorostaan kuningatarta katseessa säälinilme, josta ei voinut erehtyä, ja sanoi:
»Ah, tosiaankin, koska tapaan teidät yksin, madame, on minun annettava teille eräitä neuvoja.»
Ja välittämättä odottaa, halusiko kuningatar niitä kuunnella vai ei, hän selitti tälle, mitä hän tekisi, jos hän olisi kuningattaren paikalla.
Kuningatar, joka aluksi oli katsellut häntä närkästyneenä, rauhoittui pian ja salli hänen puhua ja lopulta kuunteli häntä syvän alakuloisena.