Oven eteen pysähdyttiin.
Billot oli käynyt kasvoiltaan tuhkanharmaaksi, hänen ilmeensä entistäkin uhkaavammaksi.
Kirkko ja maallinen valta sivuivat toisiaan. Kirkonvartija, se käärme, joka oli samalla raatihuoneen portinvartija, siis sekä pormestarin että, apotti Fortierin käskettävissä, kutsuttiin paikalle. Herra de Longpré kuulusteli häntä.
Apotti Fortien oli kieltänyt kaikkia kirkonmiehiä avustamasta hautajaisia.
Pormestari tiedusteli, missä kirkonavaimet olivat.
Avaimet olivat suntion huostassa.
»Mene noutamaan avaimet», sanoi Billot Pitoulle.
Pitou pani pitkät koipensa liikkeelle ja palasi viiden minuutin perästä.
»Apotti Fortier on ottanut avaimet kotiinsa, ollakseen varma, ettei kirkonovea avata», ilmoitti hän.
»Apotilta on haettava avaimet», ehdotti Desiré Maniquet, äärimmäisten keinojen synnynnäinen esittäjä.