— No niin, tuo lupakirja ja tuo kirje tarkoittavat, että sinun on seuraaminen minua, Athos.
— Forges'in kylpylähteille.
— Sinne tai muuanne.
— Kuninkaanko käskystä?
— Kuninkaan tai kuningattaren: emmekö ole Heidän Majesteettinsa palvelijoita?
Samassa silmänräpäyksessä astui sisään Porthos.
— Saakeli sentään, sanoi hän, tämä on vasta omituinen seikka: mistä ajasta saakka muskettisotureille on ruvettu myöntämään lomia ilman pyytämättä?
— Siitä saakka, sanoi d'Artagnan, kuin heillä on ystäviä, jotka pyytävät heidän puolestansa.
— Ahaa! sanoi Porthos, kyllä näkee, että täällä on jotakin tekeillä.
— Onpa kyllä, me lähdemme matkalle, sanoi Aramis.