Andrée nyökkäsi myöntävästi.
— Ja te puhutte nyt?
— Puhun — vastasi Andrée.
Mutta samalla painoi hän käden otsalleen niinkuin olisi tuntenut sanomatonta tuskaa.
— Mikä teillä on? — kysyi Balsamo.
— Voi, minä kärsin.
— Mistä te kärsitte?
— Kun te pakotatte minut näkemään ja puhumaan. Balsamo nosti kätensä kaksi tai kolme kertaa Andréen otsan yläpuolelle ja näytti hajoittavan siitä joukon fluidumia, joka ikäänkuin uhkasi halkaista tytön otsan.
— Kärsittekö vielä? — kysyi Balsamo.
— Vähemmän, — vastasi neito.