— Niinpä luulen, — vastasi Gilbert.
— Siispä ei filosoofeille ole mikään pyhää?
— Kyllä on, järki.
— Joten minä, joka tahtoisin olla kunniallinen tyttö…
— Anteeksi, mutta se on jo myöhäistä.
Nicole kalpeni ja lensi vuorotellen punaiseksi, niinkuin jokin ratas olisi syössyt verta hänen päähänsä ja taas sieltä pois.
— Kunniallinen sinua kohtaan, — selitti Nicole. — "Nainen on aina kunniallinen, kun hän on uskollinen sitä kohtaan, jonka hän on sydämensä ystäväksi valinnut", olet sinä sanonut minua lohdutellaksesi. — Muistathan nuo ajatuksesi avioliitosta?
— Minä olen puhunut ainoastaan liitosta, Nicole, edellyttäen, että minä en koskaan mene naimisiin.
— Sinä et koskaan mene naimisiin?
— En. Minä tahdon olla oppinut ja valistusmies. Ja tiedehän määrää eristäytymään järjen puolesta ja filosofia ruumiin.