Dauphine katsahti ympärilleen ja näki, että hänen isäntäväkensä kasvot olivat kalpeat ja kauhistuneet.
Prinsessaa seuranneet kaksi hovihenkilöä ihailivat pöytää ja nauttivat sen näöstä, ymmärtämättä mitään, mutta koettamattakaan ymmärtää.
— Te siis odotitte minua, monsieur? — kysyi dauphine paroonilta.
— Minäkö, madame? — änkytti parooni.
— Varmaan. Kymmenessä minuutissa ei saada tällaista aikaan, ja minä olen ollut talossanne tuskin kymmentä minuuttia.
Ja sen sanottuaan dauphine katsahti la Briehen kuin lisätäkseen:
"Varsinkin, kun on vaan yksi palvelija."
— Madame, — vastasi parooni, — minä odotin teitä tosiaan, teidän kuninkaallista Korkeuttanne, tai paremminkin, minulle ilmoitettiin tulostanne.
Dauphine kääntyi Filipin puoleen.
— Monsieur, — sanoi hän, — kirjoititteko te sitten tänne?