Ja Marie-Antoinette kääntyi Balsamon puoleen, jota kohtaan häntä näkyi vetävän vastustamaton voima, niinkuin usein ihmistä vetää sellaiseen paikkaan, jossa häntä odottaa onnettomuus.
— Jos olette ennustanut paroonille vesilasista, niin ettekö voisi ennustaa minulle karahvista?
— Aivan hyvin, madame, — vastasi Balsamo.
— Miksi te sitten äsken kieltäydyitte sitä tekemästä?
— Siksi, että tulevaisuus on epävarma, madame, ja jos huomaisin siinä jonkin varjon…
Balsamo keskeytti.
— Niin? — kysyi dauphine.
— Niin ehkä tekisin mielipahakseni, kuten minulla jo on ollut kunnia sanoa, teidän kuninkaallisen Korkeutenne surulliseksi.
— Tunnetteko minut jo? Missä te olette nähnyt minut ensi kerran?
— Minulla on ollut kunnia nähdä teidän Korkeutenne lapsena, isänmaassanne, ylhäisen äitinne luona.