— Takapuolella, ystäväni, — vastasi Beausire suojelevasti hymyillen.
— Kuinka? Otatteko te la Brien mukaan, isä? — kysyi Andrée paroonilta. — Kuka sitten hoitaa täällä Taverneytä?
— Pardieu, tuo laiskuri ja filosoofi.
— Gilbert?
— Niin juuri, onhan hänellä pyssy.
— Mutta millä hän elää?
— Pyssyllään tietysti! Ja hän voi täällä mainiosti, ole huoletta:
Taverneyssä on yllinkyllin rastaita ja kottaraisia.
Andrée vilkaisi Nicoleen; kamarineitsyt purskahti nauruun.
— Näinkö sinä häntä suret, ilkimys? — sanoi Andrée.
— Oh, hän on ovela poika, — vastasi Nicole, — olkaa huoletta, neiti, hän ei kuole nälkään.