Uusi kyytimies nousi satulaan.
Nainen antoi hänen ajaa kylän ulkopuolelle tavallista menoa; mutta kun oli jouduttu vähän viimeisen talon sivuitse, sanoi hän:
— Kyytimies, lupaatteko ajaa niin, että saavutamme dauphinen matkueen?
— Kyllä.
— Ennenkuin se ehtii Vitry'hin?
— Peijakas, ne ajoivat kovaa ravia.
— Mutta arvelin, että jos te ajatte täyttä laukkaa? Kyytimies vilkaisi häneen.
— Kolminkertaiset kyytirahat, — lisäsi nainen.
— Olisitte sen sanonut heti, niin olisimme täältä jo toisen mokoman päässä, — vastasi kyytimies.
— Kas tuossa kuuden livren kolikko etukäteen; korvataan hukattu aika.