— Vihasta murhayritykseen on pitkä matka, rakas kreivitär.
— Choiseuleille on kaikki moinen melkein sama asia.
— Ah, rakas ystäväni, nyt te taas sekaannutte valtioasioihin!
— Hyvä Jumala, hyvä Jumala! eikö tämä ole aivan huutava vääryys, hra de Sartines?
— Oh, ei suinkaan, jos se, mitä luulette…
— Minä luulen, että te ette minua puolusta, siinä kaikki; ja sanonpa vielä lisää: olen varma, että te jätätte minut oman onneni nojaan! — huudahti kreivitär kiivaasti.
— Oi, älkäähän vihastuko, kreivitär, — virkkoi Ludvig XV. — Teitä ei suinkaan jätetä oman onnenne nojaan, vaan oikeuttanne puolustetaan, joten…
— Joten?
— Joten tuo Jean-raukan kimppuun karannut saa kalliisti maksaa tekonsa.
— Kas niin: murskataan välikappale, mutta puristetaan ystävällisesti kättä, joka sitä käytti.