— Tehkää se huoletta, monsieur, minulla on kysymys pelkästään rahasta, mutta teillä kunniasta, joten teidän asianne luonnollisesti on kiireellisempi.
— Madame, — vastasi varakreivi, — minä käytän hyväkseni teidän erinomaista kohteliaisuuttanne.
Ja hän kertoi asiansa kanslerille, joka kuunteli vakavana.
— Teillä pitäisi olla todistajat, — sanoi de Maupeou hetkisen vaiettuaan.
— Oh, — huudahti Jean Dubarry, — tuossa tunnen heti oikeuttarakastavan tuomarin, joka ei tyydy pelkästään kieltämättömään totuuteen. Hyvä, todistuksia saatte…
— Monseigneur, — keskeytti kreivitär, — löytyy jo eräs todistaja.
— Kuka se on? — kysyivät varakreivi Jean ja de Maupeou yhtaikaa.
— Minä, — vastasi kreivitär.
— Kuinka, te? — äännähti kansleri.
— Kuulkaa, monsieur, eikö se selkkaus tapahtunut Chausséen kylässä?