Ludvig XV jäi yksin, tarttui kynään ja kirjoitti pojanpojalleen dauphinille:
'Sinä pyysit minua jouduttamaan madame la dauphinen matkaa: minä
täytän toivomuksesi.
Annan nyt määräyksen olla pysähtymättä Noyoniin; niin ollen
saapuu hän ensi tiistaiaamuna Compiègneen.
Minä olen siellä itse täsmälleen kello kymmenen, nimittäin
neljännestuntia ennen hänen tuloaan.'
— Tällä tavoin pääsen minä tuosta joutavasta esittelyselkkauksesta, joka kiusaa minua enemmän kuin Voltaire, Rousseau ja kaikki menneen ja tulevan ajan filosoofit. Se jää kreivitärparan ja dauphinen keskinäiseksi asiaksi. Ma foi, johdetaan hiukan tätä huolta ja vihaa ja kostonkiihkoa nuorempiin, joilla on voimaa sitä kestää. Oppikoot nuoret kärsimään, se kasvattaa heitä.
Ja kuningas oli ihastuksissaan, kun oli saanut tällä lailla kierretyksi vaikeasti ratkaistavan seikan, ja oli nyt vakuutettu, ettei kukaan voisi enää häntä moittia tuon esittelyasian suosimisesta tai ehkäisemisestä, josta nyt koko Pariisi puhui. Sellaisin tuntein nousi kuningas vaunuihinsa ja ajoi Marly'hin, jossa hovi häntä odotti.
35.
Kummitäti ja ristitytär.
Kreivitär Dubarry, kreivitär-parka, säilyttäkäämme hänellä tämä kuninkaan antama surkuttelunimi, sillä nyt hän sen tosiaan ansaitsee — kreivitär-parka, sanomme, ajoi nyt kuin vaivattu henki Pariisia kohti.
Chon, hänkin aivan tyrmistyneenä Jeanin kirjeen lähinnä viimeisestä kohdasta, kätki Luciennesin emännän huoneessa tuskaansa ja levottomuuttaan. Ja hän sadatteli nyt onnetonta päähänpistoaan, että oli ottanut maantiellä Gilbertin vaunuihinsa.