— Minulla on poika, jota minä rakastan hellästi, madame. Sukumme on aina kunnialla kantanut miekkaa; mutta koska olemme syntyneet johtamaan ja käskemään, niin ymmärrättehän, että me olemme huononlaisia sotamiehiä. Minun täytyy heti saada pojalleni komppania ja everstin paperit tulevaa vuotta varten.
— Kuka suorittaa rykmentinhankintaan menevät kustannukset, madame?
— Kuningas. Ymmärrätte kai, että jos minä käyttäisin rykmenttikustannuksiin nuo kaksisataa tuhatta livreä, jotka voitan, niin olisin kohta yhtä köyhä kuin ennenkin.
— Tarkoin laskien tekee tämä kaikkiaan jo kuusisataa tuhatta livreä.
— Neljäsataa tuhatta, olettaen, että rykmentti on kahdensadan tuhannen arvoinen, joka tosin on liian korkea arvio.
— Olkoon menneeksi; tässä suhteessa toivonne toteutuu.
— Vielä anon kuninkaalta korvausta Tourainessa olevasta viinitarhastani; kruunun insinöörit ottivat minulta yksitoista vuotta sitten hyvinkin neljä auranalaa maata, rakentaessaan kanavaa.
— Se on teille maksettu.
— Kyllä, mutta ainoastaan lautamiesten lausunnon mukaan; ja minä pidän maatani juuri kaksi kertaa arvokkaampana kuin he arvelivat.
— Hyvä, se maksetaan teille vielä toisen kerran. Tässäkö kaikki?