Gironden ensimmäinen aikomus olikin antaa Marie-Antoinettelle isku iskusta.
Mutta kuninkuudelle oli suotu aikaa pukeutua rautapaitaan, paljoa tukevampaan kuin oli ollut kuningattaren valmistuttama, jonka kestävyyttä hän oli yhdessä Andréen kanssa eräänä yönä koetellut pyssynluodilla.
Kuningatar oli näet vähitellen järjestänyt uudelleen kuuluisan perustuslaillisen henkivartioston, jonka muodostamisen edellinen kansalliskokous oli hyväksynyt ja johon kuului kuusituhatta miestä.
Entä millaisia miehiä? Tappelupukareita ja miekkailumestareita, jotka uskalsivat kansalliskokouksen penkeiltäkin solvaista isänmaallisia kansanedustajia; Bretagnen ja Vendéen aatelismiehiä, Nimesin ja Arlesin provencelaisia, rotevia pappismiehiä, jotka sen nojalla, etteivät olleet vannoneet valaa, olivat viskanneet kaapunsa nurkkaan ja tarttuneet vihkivesiruiskun asemasta miekkaan, puukkoon, pistooliin, ynnä lauma Pyhän Ludvigin järjestön ritareita, jotka tulivat ties mistä ja saivat nauhan ties minkä ansion perusteella. Dumouriez valittaa sitä seikkaa muistelmissaan: minkälainen hallitus nykyistä seuranneekin, ei se voi korottaa entiseen arvoon tätä kaunista ja onnetonta ritarimerkkiä, jota ihan tuhlaten jaellaan. Kahdessa vuodessa oli tehty kuusituhatta ritaria!
Ulkoministeri olikin kieltäytynyt ottamasta vastaan tätä ritarimerkkiä ja annattanut sen de Wattevillelle, Ernestin sveitsiläisrykmentin majurille.
Ensin olisi siis kolhaistava tätä rautapaitaa ja sitten iskettävä kuninkaaseen ja kuningattareen.
Äkkiä levisi huhu, että entisessä sotaopistossa säilytettiin valkoista lippua, joka pantaisiin pian liehumaan. Kuningas muka oli sen lahjoittanut. — Tämä muistutti lokakuun 5 ja 6 päivän mustaa kokardia.
Kun tunnettiin kuninkaan ja kuningattaren vallankumousvastaiset mielipiteet, ihmeteltiin aika lailla, ettei nähty valkoisen lipun vielä liehuvan Tuileriein katolla; ainakin odotettiin sen jonakin aamuna ilmestyvän jonkun toisen rakennuksen katolle.
Huhu tämän valkoisen lipun olemassaolosta sai rahvaan ryntäämään kasarmille.
Upseerit yrittivät vastarintaa, mutta sotamiehet jättivät heidät pulaan.