Rouva Campan aikoi lähteä katsomaan, mitä siellä tapahtui, mutta kuningatar takertui kamarirouvaansa tai oikeammin ystävättäreensä ja sanoi:
»Älkää jättäkö minua, Campan!»
Käytävästä kuului tällöin huuto:
»Älkää pelätkö, madame! Joku roisto halusi surmata teidät, mutta minä sain hänet kiinni.»
Se oli kamaripalvelijan ääni.
»Hyvä Jumala», huudahti kuningatar kohottaen käsivartensa, »minkälaista elämää! Päivisin herjauksia ja öisin salamurhaajia!»
Sitten hän sanoi kamaripalvelijalle:
»Päästäkää se mies ja aukaiskaa hänelle ovi!»
»Mutta, madame…» aloitti rouva Campan.
»Ah, rakas ystävä, jos hänet vangitaan, kantavat jakobiinit häntä huomenna riemukulkueessa!»